teemakuva
       
 
MAILI-travel
Haarniskatie 12 A 2, 00910 Helsinki
info@maili-travel.fi
Puh. +358401257499
 

 Berliini

Arkeologisten kaivausten perustella Berliini ja sen sisarkaupunki Cölln ovat syntyneet noin 1100- ja 1200-lukujen vaihteessa. Berliinin kaupungin virallinen ikä lasketaan vuonna 1237 päivätystä asiakirjasta. Vuonna 1360 Berliini-Cölln liittyi hansaliittoon. Berliini ja Cölln kävivät hansakaupunkina kauppaa koko Itämeren alueella ja olivat suhteellisen riippumattomia Brandenburgia hallinneista ruhtinaista. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana (1618–1648) Berliini ja Cölln kärsivät pahoin. Kaupunki ryöstettiin moneen kertaan, ja jopa puolet sen 12 000 asukkaasta sai surmansa. 1700-luvun alkupuoliskolla Berliini-Cöllnin vanhat puolustusmuurit purettiin ja uusi kaupunki ympäröitiin tullimuurilla sekä tulliporteilla. Edustavin näistä oli uusklassinen Brandenburgin portti, josta on myöhemmin muodostunut yksi Berliinin tunnetuimmista symboleista ja nähtävyyksistä.

1800-luku oli Berliinissä voimakkaan kasvun aikaa, vuosisadan aikana kaupungin väkiluku yli kymmenkertaistui.

Berliinistä tuli uuden Saksan keisarikunnan pääkaupunki vuonna 1871. 1920-luvun ensi vuosien taloudellisen hätätilan parannuttua 1924 alkaen alkoi Berliinin kultakausi. Berliinistä tuli yksi Euroopan suurimmista teollisuuskaupungeista sekä kulttuurikeskuksista.

Toisen maailmansodan jälkeen Saksa jaettiin neljään miehitysvyöhykkeeseen, joita hallinnoivat Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska. Neuvostoliiton vyöhykkeen sisään jäänyt Berliini jaettiin myös neljään osaan näiden valtioiden kesken: länsivallat hallinnoivat Länsi-Berliiniä, Neuvostoliitto Itä-Berliiniä. 1949 Saksan länsivyöhykkeistä muodostettiin Saksan liittotasavalta ja Neuvostoliiton vyöhykkeestä Saksan demokraattinen tasavalta (DDR). DDR piti Berliiniä pääkaupunkinaan; käytännössä tosin pääkaupunkina toimi vain Itä-Berliini. DDR rakensi 1961 Berliinin muurin, jolla se eristi Länsi-Berliinin Itä-Berliinistä ja DDR:stä. Muurin purkamisvuonna 1990 neljä miehitysvaltaa luovuttivat hallintaoikeutensa Berliiniin yhdistyneelle Saksalle niin kutsutussa kaksi plus neljä -sopimuksessa.

Hallitsijat tulivat ja menivät, mutta Berliini on jäänyt ja elää nykyään uutta, suurenmoista aikaa. Luovuuden pääkaupunki, onnela kaikkialta maailmasta tuleville taiteilijoille, in-kaupunki, muotikaupunki, design-kaupunki, musiikkikaupunki – ja paljon muuta. Vaikka kaupungin muutokset näkyvätkin selvimmin myös arkkitehtuurissa, esimerkiksi Potsdamin aukiolla, rohkeassa, tilaan turvautuvassa postmodernismin monumentissa, uutta Berliiniä kuvaavat ehkä kuitenkin parhaiten sen kreatiivinen ilmapiiri, sen luova syke, sen levoton luomisvimma. Berliini on aina ollut luova, niin preussilaisten kuninkaiden aikaan kuin "kultaisella 20-luvullakin": Teatteri, tanssi, kirjallisuus, kabaree, musiikki, taidemaalaus – jokainen taidemuoto ja taide kaikissa muodoissaan leimasivat kaupunkia vuosikymmeniä ja vuosisatoja.

Tuskin laskettava määrä vaikuttavia museoita, monet niistä kaupungin itäosassa, lähellä loisteliasta Unter den Linden -bulevardia, on todisteena kaupungin loistavista taide- ja kulttuurikausista. Nykyään on vielä toisin; Taidetta on kaikkialla, yli 20 000 kuvataiteilijan luomana, kosketeltavissa julkisissa tiloissa sekä trendikkäiden kaupunginosien, Kreuzbergin tai Prenzlauer Bergin lukemattomilla takapihoilla, näkyvissä tyylikkäissä gallerioissa sekä talojen seinillä ja vaihtoehtoisissa taidekeskuksissa. Berliini on kuitenkin yksi maailman jännittävimmistä ja vitaalisimmista taidekeskuksista autonomisten taidemuotojen ulkopuolellakin: Maailmantason kokouksilla ja messuilla on Berliinissä paikkansa ja yleisönsä. Mitä haluatkaan tehdä: Berliinissä pääset omillesi. Tämä myös siinä mielessä, että Berliini on pysynyt erittäin edullisena kaupunkina. Se on niin sanotusti rehellinen kaupunki rehellisillä hinnoilla. Viimeistään silloin, kun nautit yhdellä lukemattomista nakkikojuista Berliinin kansallisruokaa, kuuluisaa currymakkaraa, havaitset sen itse: Berliini ja berliiniläiset ovat aitoja, suorasukaisia, mutkattomia. Heistä ei voi olla pitämättä – eikä takaisin voi olla tulematta.

Berliinissä sijaitsee useita kansainvälisesti merkittäviä museoita. Erityisen kuuluisa on kaupungin keskustassa sijaitseva Museosaari (Museumsinsel), joka on vuodesta 1999 lähtien kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon. Saaren vanhin museo on vuonna 1830 perustettu Vanha museo (Altes Museum). Sitä seurasivat 1859 Uusi museo (Neues Museum), 1876 Vanha kansallisgalleria (Alte Nationalgalerie), 1904 Bode-museo (Bode-Museum) ja 1930 Pergamon-museo (Pergamon-Museum). Myös muualta Berliinistä löytyy lukuisia merkittäviä museoita mitä erilaisimmilta aloilta, kuten maalaustaidetta esittelevät Gemäldegalerie ja Neue Nationalgalerie. Saksan historiallinen museo (Deutsches Historisches Museum) Unter den Lindenillä esittelee maan historiaa yli 2 000 vuoden ajanjaksolta. Technikmuseum Berlin kuuluu maailman suurimpiin tekniikan museoihin. Myös monet linnat, kuten Charlottenburgin linna, ja muut historialliset rakennukset toimivat museoina.

Yhteensä kaupungissa on yli 170 erilaista museota ja noin 300 taidegalleriaa.

Loppuviikomatka Berliiniin 8 - 11.6.2017

Hinta: alk. 399 €/hlö 4 päivää/ 3 yötä

Sisältää: hotellimajoitus kahdenhengen standartihuoneet aamiaisineen, menopaluulentoliput, transferi lentokenttä-hotelli-lentokenttä

Ei sisällä: museon sisäänpääsyliput