teemakuva
       
 
21. Helmikuu 2019
Matkat 2019
5. Tammikuu 2016
6 - 7.2.2016 – Bussilla ihanan Viipuriin.
1 p:vä Klo 7:00 - lähtö bussilla Helsingistä (bussipysäkki Mikonkatu), p... Lue lisää
23. Helmikuu 2011
Kotisivut julkaistettu 23.02.2011
MAILI-travel
Haarniskatie 12 A 2, 00910 Helsinki
info@maili-travel.fi
Puh. +358401257499
 

Valko-Venäjä

Tasavallan asukasluku – yli 9, 5 mlj., kuusi hallinnollista alueetta.

Pääkaupunki: Minsk – asukasluku 1 836 800.

Valko-Venäjää hallitsee presidentti ja kaksikamarinen parlamentti (kansalliskokous). Presidentillä on vahvat valta-oikeudet ja perustuslain takaama oikeudellinen immuniteetti sekä kunnian ja arvon suoja. Laillisuutta valvoo korkein oikeus ja 12-henkinen perustuslaillinen oikeusistuin. Tasavallan presidentti nimittää perustuslaillisen oikeuden presidentin ja viisi muuta tuomaria. Lisäksi presidentin itsensä tulisi perustuslain mukaan olla Valko-Venäjän tasavallan perustuslain, ihmisten ja kansalaisten oikeuksien ja vapauksien takaaja.

Esihistoria

Ensimmäisten asukkaiden uskotaan saapuneen Valko-Venäjän alueen eteläosiin edellisen jääkauden mannerjään vetäytyessä joskus 100-35 tuhatta vuotta sitten keskipaleoliittisella kaudella. Myöhäispaleoliittisia kivikauden asutuksia perustettiin nykyisen Valko-Venäjän eteläosiin Homelinalueelle 27-23 tuhatta vuotta ennen nykypäivää; näistä on löydetty jälkiä arkeologisissa kaivauksissa muun muassa Kalinkavitšy ja Tšatšerskin piireistä.

Slaavilainen kansa saapui näille asuinsijoilleen 600–800-luvulla. 800–1100-luvuilla voimakkaimmaksi vallaksi nousi Polotskin ruhtinaskunta pohjoisessa. Vähäisempiä voimia olivat Turaun ja Mahiljoun ruhtinaskunnat. Polotsk piti muita Rutenian keskuksia vasalleinaan ja hallitsi balttienkin maita lännessä. Se oli myös piispanistuin. Valko-Venäjän valloittivat mongolit 1200-luvulla.

Maa joutui liettualaisten ja Lietuan suuriruhtinaskunnan alaisuuteen 1200–1400-luvuilla. Vuonna 1569 Liettuan suuriruhtinaskunnasta tuli osa Puola-Lietuaa Puolan valittujen kuninkaiden alaisuudessa. Kuningas Sigismund III Vaasan valtakauden alussa (1592-1597) imperiumi kattoi Ruotsin (ja Suomen), Baltian, Puolan, Valko-Venäjän, suuren osan Ukrainaa ja Moldovan. Venäjän tsaaritar Katarina II:n aikana Puolan jaoissa 1772, 1793 ja 1795 Valko-Venäjä siirtyi osaksi Venäjän keisarikuntaa. Valko-Venäjä oli sotatantereena ensimmäisen maailmansodassa, jonka itärintaman taistelut pyyhkivät Valko-Venäjän yli. Venäjän vallankumouksen jälkeen ja Saksan miehityksen aikana 1917 perustettiin lyhytaikainen Valko-Venäjän kansallinen tasavalta.

Vuonna 1919 julistettiin perustetuksi Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, joka oli Neuvostoliiton perustajajäsen.

Valko-Venäjä julistautui melko vastahakoisesti suvereeniksi 27. heinäkuuta 1990 ja siitä tuli virallisesti Valko-Venäjän tasavalta 25. elokuuta 1991.

Tilaa toiveidesi mukainen räätälöity matka.